Hyvää elämää, meille kaikille

Tähän toivotukseen päättää jokaisen keikkansa Jarkko Martikainen, hieno tekstittäjä ja ihminen.

Mitä sitten on hyvä elämä? Onko se asuntolaina, omakotitalo, lapset, puoliso ja koira? Vai onko se sitä, että on kissa, iltayhdeksän uutiset ja sukankudin?

Itse ajattelen, että se on eri elämänvaiheissa erilaista. Jossain kohtaa se on sitä, että tilillä on vielä viisi euroa rahaa, saa ostettua puurohiutaleita ja selviää seuraavaan palkkapäivään, jossain toisessa kohtaa sitä, että saa laittaa vessanoven kiinni ja käydä pissalla rauhassa. Tai sitä, että saa vielä kerran pitää kädestä ja silittää poskea.

Kenenkään elämä ei ole sellaista, että jos nyt valitsen näin, pääsen pisteestä A pisteeseen B kulkematta lähtöruudun kautta ja ilman yhtäkään vastoinkäymistä. Koska elämä yllättää aina ja harvoin mikään menee, niinkuin on suunnitellut, eikä se ole pelkästään huono asia.

Monelle hyvä on sitä, että asioita voi jakaa ja tehdä jonkun kanssa. Harva tahtoo olla aina ja ikuisesti yksin. Kun parisuhde syystä tai toisesta päättyy, voi tuntua siltä, ettei ikinä enää. Lähden nunnaluistariin ja sirottelen tuhkaa päälleni. Ja se on ihan ok. On luinnollista surra sitä, mikä päättyi, yhdenlainen elämä. Mutta siitä aukeaa myös uusi, joka on mahdollista rakentaa ihan omaksi ja omannäköiseksi hyväksi elämäksi.

Uusi on usein pelottavaa. Saattaa olla että on ensimmäistä kertaa elämässään tilanteessa, jossa pitää osata jotain, mitä ei ole koskaan ennen tehnyt. Ja jo se ettei sitä mikä oli, enää ole voi lamaannuttaa.

Toinen puoli on kuitenkin se, että mikä tahansa on mahdollista. Loistava tilaisuus pysähtyä pohtimaan, millainen on oma hyvä elämä, mitä siihen haluaa ja mitä ei.

Onko tämä se kohta, jossa aloittaa haaveilemansa harrastuksen, toteuttaa suunnittelemansa matkan tai sitten ihan vaan on ja ihmettelee. Koska ei ole pakko jos ei haluu.

Toki elämässä on monia pakkoja, joista ei pääse irti vaikka päällään seisoisi, mutta niiden puitteissakin on mahdollisuuksia vaikka mihin.

Itse olen elänyt vaiheen, jossa parasta ikinä oli hakea kuivat pyykit kuivauhuoneesta. sai olla kymmenen minuuttia yksin ja ehti kuunnella neljä biisiä ihan täysillä.

Usein kuulee, että omaan itseen keskittyminen on itsekästä. Siinä että kuuntelee itseään, tekee valintoja ja asettaa rajoja oman tahtonsa mukaan, ei ole mitään väärää, Koska vain yksi elämä ja vain yksi sinä. On mahdollista olla hyvä puoliso, hyvä vanhempi, hyvä ystävä ja toteuttaa se kaikki niin, ettei toimi itseään vastaan.

Monesti törmää myös määrittelyihin, mikä on hyvää, mikä on menestystä, mistä pitäisi iloita.

Ei tarvitse mahtua mihinkään lokeroon. On aivan ok olla haluamatta omakotitaloa ja koiraa, on ok myös haluta ne. On ok nauttia lauantai- illasta heilutellen varpaita sohvalla, on ok lähteä tanssimaan, on ok halua tulla sidotuksi seksin aikana, on myös täysin ok olla haluamatta. On ok tehdä asiat niinkuin itse tahtoo ja niinkuin itsestä hyvältä tuntuu.

Äitinä, ystävänä ja ammattilaisena minulle on aina ollut tärkeintä vapaus. Se että saa valita.

Hyvää elämää, meille kaikille.

Kirjoittajana Hanna

Sinkkujen päivä

Olettekos kuulleet sinkkujen päivästä? Sitä juhlitaan tänään sunnuntaina 11.11.2018. Tänään juhlitaan myös isänpäivää eli tässä samalla onnea kaikille iseille, olette mahtavia. Omalle isille terkut sinne pilven reunalle. Mutta takaisin sinkkujen päivään. Tänään juhlistetaan sinkkuutta, tämä perinne on saanut alkunsa jo 90-luvulla Kiinassa. Päivää on alunperin juhlistettu sinkkupiireissä tapaamalla ystäviä ja bilettämällä. Tämä on ollut sinkkujen vastaisku romantilliselle ystävänpäivälle. Myöhemmin sinkkujen päivästä on tullut kulutusjuhla, kuten Black Friday, joka koittaa parin viikon päästä. Verkkokaupat ovat pullollaan hyviä tarjouksia ja sinkut voivat hemmotella itseään materialla ja juhlistaa sinkkuuttaan. Löysin netistä ainakin hotellitarjouksia, vaatteita, kodinkoneita, elektroniikkaa, seksivälineitä ja paljon muita alennustuotteita. Maailmalla sinkkujen päivästä on tullut jopa vuoden suurin ostospäivä. Itse en aio ostaa mitään, koska en tarvitse mitään.

Pidän ajatuksesta, että on olemassa sinkkujen oma päivä. Päivää voisi juhlistaa ja  järjestää erilaisia tapahtumia, joissa sinkut voivat tavata toisiaan ja ystävystyä. Tällöin voi esimerkiksi pysähtyä miettimään omaa sinkkuuttaan, syitä miksi on sinkku, onko sinkku omasta tahdostaan vai hakeeko kiihkeästi parisuhdetta. Päivän kääntyminen kulutusjuhlaksi ei minua liiemmin viehätä. En kuitenkaan kiellä itseltäni, ettenkö ostaisi jotain sinkkujen päivän alehässäköistä, mutta ostan vain jos tarvitsen jotain. En osta mitään turhaa siksi, että halvalla lähtee.

Sinkkuuden hyvät ja huonot puolet

Mietin muutama viikko sitten mikä siinä parisuhteessa pelottaa -kirjoituksessani, mitä hyvää sinkkuvuodet ovat tuoneet tullessaan, joten en enää tähän avaa omia ajatuksiani asiasta. Olen aina halunnut käyttää lähteenä vauva.fi ja muita ihania keskustelupalstoja, ja nyt teen sen, because I can. Kävin siis netissä tiirailemassa muiden sinkkujen ajatuksia elämästään. Kirjoituksia ja mielipiteitä löytyi laidasta laitaan, osaa sinkuus ahdisti, osa taas ei vaihtaisi sitä enää ikipäivänä parisuhteeseen. Nuoria sinkkuja, jotka eivät ole vielä löytäneet sopivaa kumppania ahdisti se, ettei löydä koskaan ketään, eikä tämän myötä voi perustaa haluamaansa perhettä. Osalla oli lapsuudestaan ikäviä kokemuksia ihmissuhteista ja kokivat tämän esteeksi parisuhteen muodostamiselle. 

Sitten löytyi hieman vanhempien sinkkujen kirjoituksia ja nämä olivat pääasiassa hyviä kokemuksia sinkkuudesta. Monella oli takana pitkä parisuhde ja ero, joku oli miettimässä eroa kun menojalka on alkanut vipattamaan. Eräs kirjoittaja toivoi, ettei rakastu enää koskaan, koska sinkkuna elämä on niin vapaata. Sinkkuuden hyviä puolia tuli vastaan seuraavia:
– saa järjestää omat aikataulunsa ihan itse
– kodin voi sisustaa mieleisellään tavalla
– ei  tarvitse tehdä kompromisseja kenenkään kanssa
– matkalle voi lähteä koska vaan, jos rahatilanne ja työt sen sallivat
– ulos juhlimaan voi lähteä vapaasti
– voi flirttailla ja tanssia kenen kanssa haluaa
– ei tarvitse miettiä mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä
– sinkkuna et ole tilivelvollinen kenellekään
– kukaan ei vahdi mihin menet ja kenen kanssa
Tämä voisi olla tällainen 9 syytä miksi olen sinkku listaus.

Sinkkuudessa on myös huonot puolensa. Näistä nousi esiin, että sinkkuilu on yksinäistä, ahdistavaa ja masentavaa. Sinkut kaipaavat läheisyyttä, turvallista kainaloa, johon käpertyä. Olisipa joku, joka rakastaa ja jonka kanssa perustaa perhe. Läheisyyttä ja seksiä sinkut hakevat usein baarista tai nykyään esimerkiksi tinderistä. Joskus löytää seksiseuraa, joskus ei. Sinkuilla on myös säännöllisiä seksisuhteita, joko toisen sinkun kanssa tai varatun kumppanin kanssa. Näillä sinkut tyydyttävät läheisyyden ja hyväksytyksi tulemisen tarvetta.

Bileet pystyyn

Miten aiot juhlia sinkkujen päivää? Näkemällä sinkkuystäviä? Ostamalla alennustuotteita netistä? Varaamalla itsellesi matkan? Itse juhlistan menemällä saunaan rentoutumaan, siskon kanssa leffaan ja päivä huipentuu sohvalla viltin alla kera jäätelön. Nautin tänään vapaudesta, rauhasta ja hiljaisuudesta. Ehkä vähän käyn vielä vilkaisemassa netistä löytyykö jotain hyviä tarjouksia. Hyvää sinkkujen päivää, nauttikaa itsestänne!

Mikä siinä parisuhteessa pelottaa?

Kolme vuotta sinkkuilua takana, en tiedä pitäisikö sitä juhlia vai surra. Ajattelin ainakin pysähtyä hetkeksi ja miettiä syitä sinkkuilulle. Miksi olen sinkku? Miksi sitä oikeaa ei ole löytynyt? Haluanko löytää sen oikean? Onko minulla liian suuret odotukset kumppanin suhteen? Onko minulla sitoutumiskammo? Kukamitähä?

Mitä hyvää sinkkuvuodet ovat tuoneet? Ensin tulee mieleen vapaus, saan mennä ja tulla miten haluan, minun ei tarvitse selitellä menojani kenellekään. Olen reissannut paljon, yksin tai ystävien kanssa, tavannut uusia ihmisiä ja tehnyt muistoja kiikkustuoliajoille. Olen nauttinut hetkestä, murehtimatta huomista. Olen elänyt. Välit lasten isään ovat hyvät, nautin hyvin toimivasta viikko-viikko lasten systeemistä, homma sujuu ja lapset ovat tyytyväisiä. Ajoittain kuulen lapsilta kysymyksen: äiti, voisitko hankkia poikaystävän? Vastaan varmoin mielin: en, vielä ei ole sen aika ja äiti on onnellinen juuri näin teidän kanssa. Lapset yrittävät ymmärtää.

Olen kolmen vuoden aikana tottunut vapauden tunteeseen, mutta toki kaipaan joskus läheisyyttä ja kumppanuutta. En ole aiemmin ollut sitoutumiskammoinen, minulla on  takana kaksi pitkää parisuhdetta. Nyt olen huomannut itsestäni sitoutumiskammoisia piirteitä, vapauden menetys pelottaa. Onko tässä nyt lähdettävä miettimään tätä lapsuuden varhaisen vuorovaikutuksen kautta vai aiempien parisuhteiden? En lähde nyt sille tielle, mietin tätä vähän kevyemmin.

Treffailu

Olen käynyt kolmen vuoden aikana treffeillä, monillakin. Treffeille meno oli aina jännittävää. Mietin minkälainen ihminen on vastassa, sujuuko jutustelu, löytyykö huumoria, tykkääkö hän musiikista ja jaetaanko samanlaiset arvot. Kyllästyin treffailuun aika nopeasti, en jaksa aloittaa samaa kertomusta itsestä, työstä, harrastuksista ja haaveista. Ja sitten vielä kyselen samat asiat treffikumppanilta. Jos ei kemiat treffikumppanin kanssa natsaa, niin treffit voivat olla kovin kiusalliset ja tuskalliset.

Minulla on ollut pääosin hyviä treffejä ja olen tavannut mukavia ihmisiä, mutta yleensä treffit ovat jääneet ensitreffeiksi. Jos olen tavannut saman ihmisen toiseen kertaan, puhutaan jo aika vakavasta treffailusta. Ehkä pelkään tunteita, suhdetta ja suhteessa epäonnistumista. Tai sitten en ole vielä tavannut ihmistä, joka vie jalat alta ja kantaa minut suhteeseen. Olen kyllä törmännyt sinkkuaikoina tunteisiin, olen ihastunut ja onhan se mahtavan voimaannuttava tunne. Tunteiden lomassa tulee kuitenkin aina sivulause, joka alkaa sanalla mutta. Ihana tyyppi, mutta….. Olen mestari muttien löytäjä. Olen kokenut myös kiintymystä kolmen vuoden aikana ja miettinyt onko minulla jopa rakkauden tunteita, mutta tämä suhde on sitten muuten mahdoton yhtälö. Eli löysin tästäkin mutan. Viime viikolla kävin pitkästä aikaa treffeillä, hyvillä treffeillä. Ja eilen. Tykkäsin.

Liian suuret odotukset?

Joskus seuranhaku tuntuu ihan siltä, kuin olisin karkkikaupassa. Kaupassa on tarjolla paljon erilaisia herkkuja, suklaata, lakua, vaahtokarkkia ja huppista siellä myydään myös jäätelöä. Jäätelöt tulee aina kulman takaa ja puskista. Yritän valita itselleni parhaan mahdollisen karkin, mutta en osaa päättää mikä on paras, vaihtoehtoja on liian monta. Voinko ostaa kaikki? Kerätä pussiin kaikki omat suosikit? En oikeastaan edes tiedä mitä karkkia tekisi mieli.

Tehtiin kerran ystävän kanssa ns. mieslistaa eli lista sekä ulkoisista että sisäisistä ominaisuuksista, joita miehen pitäisi täyttää. Liikaa katsottu Kumman kaa –ohjelmaa 😉 Tehtiin tämä ihan huumorimielessä, mutta olihan se hyvä miettiä, minkälaista miestä lähtee etsimään. Omalta listaltani löytyivät ainakin seuraavat asiat: sosiaalinen, huumorintajuinen, avoin, itsevarma, huomaavainen, ihana, ei halua enää lapsia, itsenäinen, pitkähiuksinen, tykkää musiikista, ei haittaa jos on muusikko. Uskon, että tuollainen mies on olemassa, ilman muttia. Odotukset ovat kuitenkin ehkä huomaamattani nousseet liian korkeiksi, ehkä tällä suojaan itseäni. Jos en löydä listan miestä, en ihastu enkä lähde parisuhteeseen, niin ei myöskään tule sydänsuruja.

Parisuhde

En kuitenkaan sanoisi olevani pahasti sitoutumiskammoinen, uskon siihen että oikea kumppani ei ole vielä tullut vastaan. En halua seurustella seurustelun vuoksi, vaan ihmisen pitää olla oikea minulle. Tällä hetkellä elämässäni on myös paljon muuta ajateltavaa kuin miehen metsästys. Lapset, työ ja opiskelu pitävät huolen siitä, ettei vapaa-aikaa jää liikaa, joten aikaa treffailuun ei ole liiemmin ollut.

Kun sitten löydän oikean ihmisen, joka kestää minua kauemmin kuin ne yhdet treffit, jopa suhteeksi asti, niin mitäs sitten? Minkälaisen suhteen haluaisin? Haluan läheisyyttä, mutta toisaalta etäisyyttä. Tällä hetkellä en osaa kuvitella, että asuisin jonkun kanssa saman katon alla. Minulle kävisi hyvin parisuhde, mutta eri katot. Tämän kuvittelen auttavan vapauden kaipuuseeni, jos haluaa omaa aikaa ja etäisyyttä, niin voi lähteä omaan kotiinsa.

Nautin sinkkuelämästä, mutta kyllä läheisyys, huomioiminen ja kosketus tekee ihmiselle hyvää. Nyt voitte ottaa popparit esiin ja seurata kuinka minun sinkkuilu ja oikean miehen etsiminen edistyy. Palataan!